Tays / syövänhoito
Potilasohje 65.00.20

Syöpälääkehoitoa saavan potilaan ravitsemus

Syöpähoitojen aikana on tärkeää huolehtia riittävästä ravitsemuksesta, sillä se auttaa ylläpitämään yleiskuntoa hoitojen aikana. Hyvässä ravitsemustilassa suunnitellut hoidot ja niihin liittyvät haittavaikutukset jaksaa yleensä paremmin. Painonlasku ja liian vähäinen syöminen puolestaan heikentävät yleiskuntoa ja huonontavat hoitojen sietoa. Riittävä ravitsemus vaikuttaa suotuisasti myös mielialaan.

Mitä on hyvä ravitsemus

Monipuolinen, terveyttä edistävien ravitsemussuositusten mukaisesti koostettu ruokavalio turvaa eri ravintoaineiden riittävän saannin. Säännöllinen syöminen muutaman tunnin välein auttaa jaksamaan ja ylläpitää mahalaukun ja suoliston normaalia toimintaa. Säännöllinen painonseuranta 1–2 kertaa viikossa auttaa arvioimaan onko syöminen riittävää. Vähentynyt syöminen ei kuitenkaan välttämättä heti näy painossa. Lihaskadon ehkäisemiseksi riittävään proteiinin saantiin on tärkeää kiinnittää huomiota. Jokaisella aterialla ja välipalalla onkin hyvä olla vähintään pari eri proteiinin lähdettä. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. maitovalmisteet sekä näiden tapaan käytettävät soijavalmisteet, liha, kala, broileri, kalkkuna, kananmuna, soija- ja härkäpaputuotteet sekä muut papu- ja hernepohjaiset valmisteet. Syöpähoitojen takia ei ole tarvetta lisätä rasvan tai runsasenergisten ruokien käyttöä, jos painonlaskua tai ongelmia syömisessä ei ole. Joskus paino voi myös nousta liikaa syöpähoitojen aikana.

Kun ruoka ei maistu

Syöpäsairaus ja hoidot voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja makumuutoksia. Tällöin ruoka maistuu tavallista huonommin. Yleiskunnon ylläpitämisen kannalta on kuitenkin tärkeää pyrkiä syömään edes jotain. Syömättömyys myös lisää pahoinvointia tai huonovointisuutta. Ruoan terveellisyyttä ei tarvitse tässä vaiheessa ajatella, vaan voit syödä kaikkea mikä maistuu. Tärkeintä on pyrkiä lisäämään energian ja proteiinin saantia painonlaskun ja lihasvoimien heikkenemisen ehkäisemiseksi. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve voidaan tarvittaessa tyydyttää monivitamiinivalmisteella.

Pyri syömään säännöllisesti, vaikka näläntunnetta ei olisikaan. Jos kerralla syöty ruokamäärä on kovin pieni, syö ylimääräisiä pieniä välipaloja jopa parin tunnin välein. Pyri syömään proteiinipitoisia ruokia jokaisella aterialla ja välipalalla riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi. Tarvittaessa proteiinilisänä voi käyttää ruokakaupasta saatavia proteiinijuomia, -vanukkaita tai -jauheita. Valitse ruoka- ja janojuomaksi energiapitoista juomaa kuten maitoa, piimää, kotikaljaa tai mehua. Ruokien energiapitoisuutta voi lisätä rasvan avulla. Elintarvikkeista on hyvä valita hieman runsaammin rasvaa sisältävä vaihtoehto sekä lisätä ruoka-annosten joukkoon öljyä tai 70 % kasvirasvalevitettä. Ruokia voi täydentää myös mm. ruokakermalla, juustoraasteella, sulatejuustolla tai kananmunalla energiansaannin tehostamiseksi.

Täydennysravintojuomat ja -jauheet

Täydennysravintovalmisteet parantavat energian ja monipuolisesti eri ravintoaineiden saantia, kun ruoka ei maistu. Täydennysravintovalmisteita voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Täydennysravintovalmisteita on valmiita sellaisenaan nautittavia juomia ja vanukkaita sekä ruokien joukkoon lisättäviä jauheita.

Täydennysravintojuomien ravintosisältö on monipuolinen ja makuvalikoima runsas. Juomia on kirkkaita mehumaisia ja maitomaisia. Yksi pullollinen sisältää energiaa 300–480 kcal sekä 8–29 grammaa proteiinia. Juomat maistuvat parhaalta kylmänä. Halutessa niitä voi laimentaa esimerkiksi jääpaloilla, (kivennäis)vedellä, maidolla tai piimällä. Tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Nutridrink®, Fresubin® ja Resource®.

Jauhemaisia täydennysravintovalmisteita on erilaisia. Jauhe voi sisältää vain hiilihydraatteja (Fantomalt, Resource® Energiajauhe), proteiinia tai monipuolisesti kaikkia ravintoaineita (Nutrison Powder ja Resource® Complete). Jauheita voi lisätä kylmiin ja kuumiin ruokiin sekä juomiin. Yhdestä desilitrasta jauhetta saa lisäenergiaa noin 200 kcal.

Elintarvikehygienia

Syöpähoitojen aikana vastustuskyky on alentunut. Siksi on tärkeä pyrkiä välttämään myös ruokaperäisiä infektioita huolehtimalla hyvästä elintarvikehygieniasta. Kädet pestään aina ennen ruoka-aineiden käsittelyä ja ruokailua. Kaupassa valitaan ehjiä ja puhtaita elintarvikkeita. Vanhentuneita ruokia ja pakkausmerkinnöissä "viimeinen käyttöpäivä" päivän ohittaneita tuotteita ei tule käyttää. "Parasta ennen" päiväyksen jälkeen tuotetta voi vielä jonkin aikaa käyttää, jos pakkausta ei ole avattu ja tuote on säilytetty oikein.

Ruoan oikea valmistus- ja säilytyslämpötila on tärkeä haitallisten mikrobien kasvun estämiseksi. Ruoka on valmistettava täysin kypsäksi. Lämmitettäessä se on kuumennettava höyryävän kuumaksi. Ruokaa ei pidä lämmittää useita kertoja. Mikäli ruokaa on valmistettu isompi määrä kerralla, lämmitetään vain yhdellä aterialla syötävä annos. Lämpimät ruoat on jäähdytettävä nopeasti esimerkiksi kylmävesihauteessa. Jääkaapin lämpötilan tulisi olla +2 – +6 astetta.

Listeriariskin vuoksi graavi- ja kylmäsavukaloja sekä tyhjiöpakattuja kalavalmisteita ei suositella käytettävän kuumentamatta. Riskielintarvikkeita ovat myös raaka kala, mäti ja homejuustot. Pastöroimattomia maitovalmisteita ei tule käyttää kuumentamatta. Kotimaisia marjoja voi syödä kuumentamatta, mikäli ne ovat puhtaita. Ulkomaiset pakastemarjat tulee keittää tai kuumentaa huolellisesti ennen käyttöä. Kaikki pakastevihannekset tulee kuumentaa ennen käyttöä pakkauksen ohjeen mukaan. Salaatit, kasvikset ja hedelmät tulee pestä ja huuhdella hyvin sekä tarvittaessa myös kuoria. Homeisia elintarvikkeita ei saa käyttää, vaikka home kuorittaisiin pois.

Lisätietoja löytyy syopapotilaat.fi-verkkosivuilta Syöpäpotilaan ravitsemusoppaasta.

3163819