Tays / psykiatria
Potilasohje 90.00.01

Tietoa masennuksesta

Arkikielessä masennuksella voidaan tarkoittaa lyhytaikaista mielipahaa, elämäntilanteen laukaisemaa kriisiä tai menetyksen aiheuttamaa surua. Masennus ohimenevänä tunnetilana on osa ihmisen normaalia tunne-elämää, joka voi vaihdella masentuneisuuden tunteesta mielialan kohoamiseen. Keskeisenä piirteenä masentuneisuudessa on mielialan lasku, alavireisyys. Silloin kun masennuksen tunne ja masennusoireet ovat jatkuneet jokapäiväisinä ja heikentäneet hyvinvointiasi ja toimintakykyäsi viikkojen ajan, on kysymyksessä varsinainen lääketieteellinen masennustila eli depressio. Masennustila on seurausta useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Masennuksen oireet, kesto ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti.

Masennuksen oireet

Masennuksen oireet voivat olla hyvin monenlaisia. Siksi sinun on saattanut olla vaikea tunnistaa masennustasi.

Keskeisiä masennustilan oireita ovat:

• masentunut mieliala suurimman osan aikaa
• kiinnostuksen tai mielihyvän menetys
• poikkeuksellinen väsymys, uupumus.

Muita tyypillisiä masennusoireita:

• itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
• perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
• keskittymisvaikeus, päättämättömyys
• fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys
• aloitekyvyn heikkeneminen
• haluttomuus ja vaikeus pitää yhteyttä muihin ihmisiin
• toivottomuus, synkät ajatukset tulevaisuuden suhteen
• itsetuhoiset ajatukset tai teot, kuoleman toiveet
• unihäiriöt
• ruokahalun tai painon muutokset
• selittämättömät kivut, sydänoireet, vatsavaivat
• masennukseen liittyy usein myös ahdistuneisuutta.

Masennukseksi vaikeusastetta (lievä, keskivaikea tai vaikea) arvioidaan oireittesi lukumäärän ja masennustilaasi liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.

Mistä masennus johtuu?

Masennustilojen syntymiseen vaikuttavat useat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät, joiden osuus masennuksessa painottuu yksilöllisesti eri ihmisillä. Masennus voi olla seurausta pidempiaikaisesta kuormituksesta tai liittyä johonkin stressaavaan tilanteeseen. Vakavan masennuksen alku on saattanut ajoittua johonkin elämän suureen muutostilanteeseen, esimerkiksi työpaikan menettämiseen, raskauteen, synnykseen tai eroon. Myös pitkäaikaiset fyysiset sairaudet ja päihteiden käyttö saattavat altistaa masennukselle.

Jotkut ihmiset masentuvat helpommin kuin toiset. Tämä voi johtua esimerkiksi perintötekijöistä tai luonteenpiirteistä. Masentua voi myös, vaikka erityistä syytä siihen ei ole tunnistettavissa. Masennuksen jatkuessa saattaa tuntea joutuneensa noidankehään, jossa ilmenee aina vain lisää syitä olla masentunut.

Masennuksen hoito ja toipuminen

Vaikeasti masentuneena ihminen voi ajatella, ettei hän hyödy hoidosta, koska kaikki on muutenkin toivotonta. Masennukseen on kuitenkin olemassa tehokkaita hoitokeinoja, joiden avulla oireitasi voidaan helpottaa ja omat voimavarasi alkavat löytyä uudelleen. Toipumiseen tarvitaan aikaa: yleensä vähintään viikkoja, usein kuukausia. Muista, että vaikeimmastakin masennuksesta voi kuitenkin toipua.

Masennusta hoidetaan pääasiassa avohoidossa, mutta osastojaksoa voidaan tarvita vaikean masennuksen hoidossa. Hoidon lähtökohtana on aina oikean diagnoosin teko. Elämäntilannettasi kartoitetaan yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Erityisesti pohditaan mahdollisia masennuksen laukaisseita ja sitä ylläpitäviä kuormittavia tekijöitä ja tuetaan rakentavia selviytymiskeinoja. Hoitosi aikana arvioidaan myös mahdollisten lisätutkimusten, kuten laboratorionäytteiden oton tarve. Hoitosuunnitelmasi laatimiseen osallistuvat lisäksesi läheisesi ja sinua hoitavat työntekijät. Hoitosi yleisistä suuntaviivoista ja lääkehoidosta vastaa lääkäri. Hoidon aikana selvitellään myös perheesi tuen tarve ja järjestetään tarpeen mukaan pari- ja/tai perhetapaamisia.

Lääkehoito on usein välttämätöntä käyttää masennuksen lievittämiseksi. Vaikutus tulee esiin yleensä vasta viikkojen kuluttua, joten on tärkeää, että jatkat lääkehoitoa riittävän pitkään. Älä lopeta lääkitystä omin päin, vaan aina yhteisymmärryksessä oman lääkärisi kanssa. Lääkityksen äkkilopettaminen voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita kuten lihasnykäyksiä.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta.

Lisätietoa lääkehoidosta löydät potilasohjeesta "Masennus- eli mielialalääkkeet".

Toimiva hoitosuhde on usein lievän masennuksen keskeisin hoitomuoto. Vaikeammissa masennuksissa tarvitaan yleensä sekä keskustelutukea terveydenhuollon ammattilaisen kanssa että lääkehoitoa. Keskeinen osa hoitoasi on turvallinen hoitosuhde.

• omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten ymmärtäminen helpottuu
• auttaa löytämään uusia näkökulmia ja selviytymiskeinoja
• puhuminen helpottaa, kuten myös elämykselliset menetelmät
• hoito ja hoidon kesto sovitaan yksilöllisesti tarvearvion pohjalta.

Sähköhoito on joskus vakavan masennuksen tehokkain hoitomuoto.

Kirkasvalohoito auttaa ns. kaamosmasennuksessa.

Psykoterapiaa kuntoutuksena voi saada Kelan kautta tietyin ehdoin. Kansaneläkelaitos pitää yllä luetteloa psykoterapeuteista, joiden antama hoito voidaan korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Psykoterapian tavoitteena on auttaa toipumaan masennuksesta sekä parantaa toimintakykyä.

Toipuminen masennuksesta vie aikaa. Masennustilan toipumisen jälkeen hoitoa ja seurantaa on hyvä jatkaa noin puolen vuoden ajan masennuksen uusiutumisvaaran vuoksi. Toistuessaan masennustilat aiheuttavat luonteensa vuoksi huomattavaa kärsimystä sairastuneille ja läheisille.

Voit myös itse vaikuttaa masennuksesta toipumiseen

• Pidä toivoa yllä.
• Pidä huolta itsestäsi.
• Anna itsellesi aikaa toipumiseen.
• Pyri tekemään asioita, joista olet aiemmin nauttinut.
• Pyri noudattamaan selkeää päivärytmiä.
• Toimi omien voimiesi mukaisesti.
• Pidättäydy päihteiden käytöstä.
• Sitoudu hoitoon.
• Harkitse vertaistukiryhmiä.

Lisätietoa:  Masennuksen Käypä hoito -suositus