Tays / gynekologinen onkologia
Potilasohje 30.65.12

Ulkosynnytinleikkaus

Vulvaresektio tai vulvektomia, vartijaimusolmuketutkimus ja nivusen imusolmukkeiden poisto, mahdolliset kudossiirteet

Miksi leikkaus tehdään?

Sinulle suunnitellaan tehtäväksi ulkosynnytinleikkausta koepalassa todetun ulkosynnytinsyövän takia. Leikkaus on ulkosynnytinsyövässä keskeinen hoitomenetelmä. Samalla saatetaan poistaa myös nivusten imusolmukkeita, jotta saadaan tarkempi käsitys syövän levinneisyydestä ja liitännäishoitojen tarpeesta.

Miten leikkaus tehdään?

Ulkosynnytinleikkauksen laajuus riippuu kasvaimen koosta ja sijainnista. Pienet, pinnalliset kasvaimet voidaan poistaa varsin säästävästi niin, että tervettä kudosta kasvaimen ympäriltä poistetaan silmämääräisesti 1 cm. Isommat kasvaimet hoidetaan radikaalimmin siten, että tervettä kudosta poistetaan kasvaimen mukana enemmän. Jos kasvain sijaitsee klitoriksen läheisyydessä, myös se voidaan joutua poistamaan, ja jos se on lähellä virtsaputken suuaukkoa, myös virtsaputkea voidaan joutua lyhentämään hieman. Jos kasvain on keskilinjassa, ulottuu leikkausalue ulkosynnyttimien alueelle molemmin puolin. Mikäli poistettava alue on laaja, suunnitellaan leikkauksen yhteyteen myös plastiikkakirurgisia kielekkeitä, joilla mahdollistetaan haavojen kiristyksetön sulku sekä toiminnallisesti ja kosmeettisesti parempi lopputulos. Tällöin leikkaukseen tulee gynekologisen onkologin lisäksi mukaan myös plastiikkakirurgi. Kielekkeisiin käytetään useimmiten pakaroiden ja sisäreisien iho- ja rasvakudosta.

Imusolmukelevinneisyyttä tarkistetaan poistamalla kasvaimen puoleisesta nivusesta joko vartijaimusolmuke tai kaikki imusolmukkeet. Keskilinjan kasvaimessa vartijaimusolmuketutkimus tehdään molempiin nivusiin. Vartijaimusolmukkeella tarkoitetaan ensimmäisiä imusolmukkeita, jotka ottavat vastaan kasvaimen viereen ruiskutetut merkkiaineet, jotka ovat yleensä miedosti säteilevää teknetiumia tai siniväriä. Teknetiumin kertyminen vartijaimusolmukkeeseen nähdään kuvantamisella ja voidaan havaita myös käsikäyttöisellä koettimella. Sinivärin kirurgi näkee silmämääräisesti. Vartijaimusolmuke tai -imusolmukkeet lähetetään yleensä jääleikkeeksi, ja leikkauksen aikana saadaan näin tieto siitä, tarvitseeko laajempaa imusolmukepoistoa tehdä.

Leikkaus tehdään joko nukutuksessa tai selkäpuudutuksessa aloittaen imusolmukepoistoista. Toimenpiteen alussa annetaan antibioottia haavatulehdusten ehkäisemiseksi. Nivustaipeeseen tehdään vartijaimusolmuketutkimuksessa 3–4 cm:n haava, jota suurennetaan tarvittaessa 1–2 cm:llä, jos kaikki imusolmukkeet poistetaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa leikattuun nivuseen jätetään myös laskuputki eli dreeni, joka poistetaan kun vuorokausieritys on alle 30–50 ml. Ulkosynnyttimien haavat riippuvat poistettavan alueen koosta, ja mikäli kielekkeitä tehdään, niiden haavat ulottuvat useimmiten pakaroiden ja sisäreisien alueelle.

Leikkauksen lopussa sinulle laitetaan virtsakatetri, joka otetaan pois 1–3 päivän kuluttua riippuen liikkumisluvista ja siitä, onko virtsaputkeen jouduttu leikkauksessa koskemaan.

Sairaalahoito ja toipuminen

Hoitoaika sairaalassa riippuu leikkauksen laajuudesta ja voi vaihdella muutamasta päivästä reiluun viikkoon. Osa kielekkeistä vaatii erilaisten alaraajojen asentojen ja liikkeiden välttämistä jonkin aikaa. Leikkausalueesta riippuen erityisesti ulkosynnytinten takaosan kasvaimien leikkauksen jälkeen myös istuminen saattaa aluksi olla kokonaan kiellettyä tai se tapahtuu rengastyynyn päällä. Leikanneet lääkärit arvioivat istumis- ja liikerajoitusten tarpeen ja keston.

Vaikka istuminen olisikin kielletty, se ei estä pystyyn nousua ja kävelemistä. Varhainen liikkeelle lähtö leikkauksen jälkeen edistää toipumista, nopeuttaa suolen toiminnan palautumista ja vähentää jalkaturvotuksia. Vältä kuitenkin ponnisteluja ja raskaita töitä sairauslomasi tai toipumisjakson aikana.

Toipilasaikana voi esiintyä haava- ja leikkausalueen kipua, joita hoidetaan tavanomaisilla kipulääkkeillä.

Monipuolisen ja kuitupitoisen ravinnon nauttiminen edesauttaa suolen säännöllistä toimintaa. Nauttimalla myös runsaasti nesteitä voit välttää ummetusta.

Sairausloma

Sairausloman kesto riippuu leikkauksen laajuudesta ja voi vaihdella 2–5 viikon välillä leikkauksen jälkeen. Jos leikkauksen lisäksi tarvitaan vielä syövän liitännäishoitoja, sairauslomaa jatketaan myös niiden ajan.

Jälkivuoto ja hygienia

Jälkivuotoa on toimenpiteen jälkeen joitakin päiviä. Käytä jälkivuotosuojana sidettä. Ilmakylvyt ja ilmavien housujen käyttö silloin kuin suojaa ei tarvita on suositeltavaa.

Huolehdi henkilökohtaisesta hygieniastasi, erityisesti alapesuista pelkällä vedellä aamuin illoin. Suihkussa voit käydä tavalliseen tapaan. Tulehdusriskin vähentämiseksi ja haavojen parantamisen edistämiseksi vältä saunomista, ammekylpyjä ja uimista noin kuukauden ajan.

Ompeleet

Nivushaava suljetaan yleensä yksittäisin ompelein, jotka poistetaan 5–7 vuorokauden kuluttua leikkauksesta hoitajan toimesta. Ulkosynnyttimien ja kielekkeiden haavat suljetaan poistettavin ompelein, joita poistetaan 10–14 vuorokauden sisällä riippuen haavojen paranemisvauhdista. Aivan emättimen suulla ja virtsaputken seudussa olevat ompeleet ovat sulavia. Ompeleet poistaa yleensä gynekologi.

Sukupuolielämä

Tulehdusriskin vähentämiseksi ja haavojen paranemisen edistämiseksi vältä sukupuoliyhdyntää, kunnes jälkitarkastus on suoritettu.

Haittavaikutukset

Ulkosynnytinsyöpäleikkauksen välittömiä komplikaatioita ovat runsas verenvuoto ja lähirakenteiden vaurioituminen (mm. sulkijalihas ja peräsuoli, mikäli syöpäkasvain on välilihan seudussa). Leikkaushaavat voivat tulehtua, jolloin antibioottia jatketaan joko suun kautta tai suonensisäisesti. Haavojen tulehdusriskiä lisäävät mm. diabetes, ylipaino, korkea ikä sekä heikentynyt yleiskunto. Haavatulehdus lisää myös haavojen aukeamisen riskiä siinä vaiheessa, kun ompeleet poistetaan.

Alaraajojen laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia leikkausten jälkeen ilmenee melko harvoin, sillä syöpäsairauden vuoksi laskimotukoksen lääkkeellistä estohoitoa käytetään kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Resepti tukoksenestohoitoa varten kirjoitetaan jo leikkausta edeltävän lääkärikäynnin yhteydessä.

Joskus poistettujen imusolmukkeiden tilalle nivuseen muodostuu ns. lymfakysta, joka on imunesteen täyttämä rakkula. Useimmiten nämä häviävät itsestään, mutta joskus nestettä joudutaan tyhjentämään punktoimalla. Imusolmukepoistojen jälkiseurauksena alaraajan lymfaturvotus on tavallista. Vartijaimusolmukemenetelmän käyttö vähentää riskiä. Turvotuksen hoitona käytetään painetekstiilejä (tukisukkia) ja lymfaterapiaa. Turvotus lisää alaraajan ihotulehduksen (ruusu) riskiä.

Leikkausalueen arpeutuminen voi joskus aiheuttaa ongelmia virtsaamisen ja sukupuolielämän kanssa. Tällöin voidaan plastiikkakirurgin kanssa harkita korjaavia ja vapauttavia plastioita.

Jälkitarkastus ja jatkosuunnitelma

Leikkauksessa poistetut kudosnäytteet lähetetään kiireelliseen patologin tekemään mikroskooppiseen tutkimukseen syöpäkasvaimen tarkemman tyypityksen ja kasvutavan selvittämiseksi. Lopulliset mikroskooppitutkimusten tulokset käsitellään moniammatillisessa kokouksessa noin kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Kokouksessa määritellään yksilöllinen jatkosuunnitelma, josta saat tiedon kirjeellä. Vaikka syövän leikkaushoidon jälkeen ei tarvittaisi liitännäishoitoja, jälkitarkastus ja seuranta järjestetään aina.

Ota yhteyttä osastolle, jos sinulla on seuraavia oireita

• haavavuotoa ja/tai lämpöä yli 38 astetta
• voimakasta veristä vuotoa tai särkylääkkeisiin reagoimatonta haavakipua
• nopeasti ilmaantunut jalkaturvotus tai hengenahdistusta
• toipumisesi ei edisty odotetulla tavalla

Yhteystiedot

• Naistentautien poliklinikka, puhelin 03 311 66461 (arkisin virka-aikana)
• Päivystyspoliklinikka, puhelin 03 311 65942 (iltaisin ja viikonloppuisin)
• Vuodeosasto 4B, puhelin 03 311 66344

3222237