Tietoa piilevästä eli latentista tuberkuloosi-infektiosta - Potilasohjeet

Päivitetty 24.3.2024

Tays / infektioyksikkö
Potilasohje 10.42.20

Tietoa piilevästä (latentista) tuberkuloosi-infektiosta

Mikä on piilevä tuberkuloosi-infektio?

Tällaisessa tilanteessa henkilö on saanut tuberkuloositartunnan, mutta tuberkuloosibakteerit ovat jääneet elimistöön lepotilaan. Henkilöllä ei ole oireita, hän ei ole sairas eikä hän voi tartuttaa tautia muihin.

Neljäsosalla maailman väestöstä on piilevä tuberkuloosi-infektio. Suurin osa heistä on saanut tartunnan maissa, joissa tuberkuloosi on yleinen (lähes koko Aasia, Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka, suuri osa Itä-Euroopan maista). Suomessa tuberkuloosia oli aiemmin paljon. Siksi monet ennen vuotta 1950 Suomessa syntyneistä ovat saaneet lapsuudessa tai nuoruudessa tuberkuloositartunnan.

Miksi piilevää tuberkuloosi-infektiota pitäisi hoitaa?

Hoidon tarkoituksena on tuhota elimistössä piilevät tuberkuloosibakteerit ja siten estää sairastuminen.

Piilevä tuberkuloosi-infektio voi herätä elämän jossain vaiheessa, vaikka tartunnasta olisi kulunut kymmeniäkin vuosia. Silloin henkilö sairastuu, saa oireita ja voi tartuttaa tuberkuloosia lähipiirissään. Riski sairastumiseen on suurin noin kahden vuoden sisällä tartunnasta. Tämän jälkeen sairastuminen johtuu elimistön puolustusjärjestelmän tilapäisestä tai pysyvästä heikentymisestä.

Piilevää tuberkuloosi-infektiota haetaan niiltä, joilla on suuri riski sairastua

Tuberkuloositartunnalle altistuneista näitä ovat erityisesti sairastuneen lähipiiri, kuten samassa taloudessa asuvat henkilöt. Terveysviranomaiset määrittävät tutkittavien joukon. Vain kolmasosa altistuneista saa tuberkuloositartunnan.

Sadasta tuberkuloositartunnan saaneesta aikuisesta noin kymmenen sairastuu tuberkuloosiin. Puolet kahden vuoden sisällä ja loput loppuelämän aikana.
Alle 1-vuotiaista lapsista joka toinen ja 1-5-vuotiaista lapsista joka neljäs voi sairastua tartunnan saatuaan. Myös teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla on suurempi sairastumisriski kuin vanhemmilla henkilöillä. Siksi tartuntaa haetaan alle 35-vuotiaiden altistuneiden joukosta.
Sairastumisriskiin vaikuttaa ratkaisevasti elimistön puolustuskyky. Tutkimukset järjestetään iästä riippumatta, jos altistuneella on puolustuskykyä heikentäviä sairauksia tai lääkehoitoja.

Puolustusjärjestelmää horjuttavat sairaudet, lääkitykset ja hoitotoimenpiteet, joiden yhteydessä tutkimukset tehdään:

HIV-infektio
Silikoosi (kivipölykeuhko)
Elinsiirtoa suunniteltaessa
Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan edetessä keinomunuaishoitoa vaativaksi
Biologisen lääkehoidon tai JAK-estäjälääkityksen aloitusta suunniteltaessa

Miten piilevää tuberkuloosi-infektiota selvitetään?

Aikuisilla käytetään veritestiä (IGRA, Interferon Gamma Release Assay), alle 7-vuotiailla lapsilla myös ihotestiä (Mantoux).

Miten piilevää tuberkuloosi-infektiota hoidetaan?

Ennen hoidon aloitusta varmistetaan, että henkilöllä ei ole tuberkuloositautiin viittaavia oireita ja keuhkokuva on normaali. Tarvittaessa kerätään yskösnäytteet. Verikokeissa tarkastetaan hemoglobiini, valkosolut, maksa- ja munuaiskokeet ja hiv-testi.

Hoitopäätös tehdään yksilöllisen harkinnan ja keskustelun jälkeen. Hoito annetaan vain, jos henkilö on siihen halukas ja sitoutuu hoitoon. Hoito aloitetaan ja sitä seurataan julkisessa terveydenhuollossa (sairaalassa tai terveyskeskuksessa). Tutkimukset ja hoito ovat asiakasmaksulain perusteella maksuttomia.

Hoidossa käytetään tuberkuloosilääkkeitä. Lääkäri valitsee tapauskohtaisesti parhaiten sopivan lääkkeen tai lääkeyhdistelmän. Hoito kestää 3-9 kk tilanteesta ja lääkeyhdistelmästä riippuen. Hoitoon voi liittyä haittavaikutuksia. Lue siitä lisää erillisestä potilasohjeesta.

Kuinka tehokas lääkehoito on?

Lääkehoidolla voidaan estää tuberkuloositaudin kehittyminen valtaosalla täysimittaisen hoidon saaneista.

Voinko ottaa lääkehoidon raskauden aikana?

Jos raskautta vasta suunnitellaan, on järkevää viedä läpi LTBI-hoito ennen raskauden alkua.

Äidin maksatulehduksen riski on raskauden aikana jonkin verran suurentunut. Siksi hoito aloitetaan mieluiten noin 3 kk synnytyksen jälkeen. Hoitopäätös tehdään aina yksilöllisesti, tarkan harkinnan perusteella. Tuberkuloosilääkkeet eivät aiheuta sikiölle vaaraa.

Pidä huolta itsestäsi!

Voit vahvistaa puolustusjärjestelmääsi omilla elintavoillasi. Siis pidä huolta itsestäsi. Syö monipuolisesti, liiku ja nuku riittävästi. Lopeta tupakointi ja käytä alkoholia kohtuudella. Vältä stressiä. Käytä D-vitamiinilisää: vaaleaihoiset vähintään pimeänä vuodenaikana loka-huhtikuussa, tummaihoiset kaikkina vuodenaikoina.

Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulle tulee pitkittynyttä yskää, limaisuutta, ysköksiä, ruokahaluttomuutta, laihtumista, voimakasta väsymystä tai yöhikoilua.

Lue lisää tuberkuloosista: www.tuberkuloosi.fi

Ohje muilla kielillä (linkki avaa .pdf-tiedoston)